Suomalaisten mielestä eriarvoistuminen on tänä päivänä yhteiskuntaamme eniten jakava ilmiö. Tutkimusten mukaan eriarvoistuminen johtaa hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen. Hyvinvointivaltiomme koostuu kahdesta osasta, sosiaaliturvasta sekä  hyvinvointipalveluista. 

Tulojen kasvu on viime vuosina ollut hidasta, pakolliset menot ovat kasvaneet tuloja huomattavasti nopeammin. Suurimpien tuloluokkien tulojen kasvaessa nopeammin kuin pieni- ja keskituloisilla ovat tuloerot kasvaneet.

Työssäni Kelan etuuskäsittelypäällikkönä näen, miten viime vuosien sosiaaliturvan leikkaukset, omavastuuosuuksien ja asiakasmaksujen korotukset yhdessä vaikuttavat ihmisten elämään.  Olen erityisesti huolissani pientä työeläkettä saavista alueemme eläkeläisistä. Eläkkeiden ostovoiman heikkeneminen yhdessä kohoavien terveydenhuollon palvelumaksujen ja nousevien lääkekustannusten kanssa on  tuonut mukanaan monelle eläkeläiselle toimeentulo-ongelmia varsinkin alkuvuoden aikana. He eivät voi enää parantaa omaa elintasoaan omilla valinnollaan.  Samaan aikaan Suomessa on epäonnistuttu myös lapsiköyhyyden vähentämisessä. Lapsuuden perheen taloudellinen tilanne ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat yhä enemmän ihmisen elämänkulkuun. Perhetaustalla on vaikutusat elämän kaikkiin keskeisiin tapahtumiin ja päätöksiin. 

 

Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Oppimistulokset ovat jo laskeneet, uhkana on koko väestön osaamistason laskeminen.  Tämä taas vaikeuttaa elinkeinorakenteemme muutoksen onnistumista vanhojen työpaikkojen kadotessa ja uusien vaatiessa ihmisiltä erilaista osaamista ja elinikäistä oppimista. Elinkeinorakenteen muutos ja työllisyysasteen nostaminen vaatii onnistuakseen sosiaaliturvan, joka turvaa toimeentulon ja opiskelumahdollisuudet myös näiden muutoksien vuoksi työttömäksi jääville. 

Heille on turvattava mahdollisuus parantaa omaa elintasoaan uutta osaamista hankkimalla.  

Toimeentulon ongelmia on lisännyt  osaltaan julkisten palveluiden keskittämispolitiikka, joka vie  ihmisten tarvitsemia  palveluita pelkästään kasvukeskuksiin. Maaseudun taajamista koko ajan kauemmas ja vaikeammin tavoitettaviksi.  Yhä suurempaa osaa palveluista tarjotaan  maaseudulla vain sähköisinä palveluina.  Eriarvoistumista ei ole tapahtunut siis pelkästään ihmisten välillä vaan myös alueellinen eriarvoisuus kasvaa koko ajan. 

Palveluja keskitetään yhä suurempiin kasvukeskuksiin. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on saatava vihdoin tehtyä. Sen lisäksi myös sosiaaliturvamme uudistus on  aloitettava seuraavalla eduskuntakaudella. Näissä molemmissa  tarvitaan lainsäätäjiltä tietoa ja monipuolista näkemystä muutosten vaikutuksesta ihmisten elämään.  Turvaverkon täytyy toimia silloin,  kun elämä yllättää eivätkä omat keinot ilman apua riitä. Hyvään elämään täytyy olla mahdollisuus kaikilla, ei vain harvoilla.  Vaaleissa meillä on mahdollisuus antaa äänemme muutokselle, yhdenvertaiselle ja inhimilliselle Suomelle. 

Outi Pekkala
kansanedustajaehdokas vas. sit. 
Haapavesi 

Suomalaisten mielestä eriarvoistuminen on tänä päivänä yhteiskuntaamme eniten jakava ilmiö. Tutkimusten mukaan eriarvoistuminen johtaa hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen. Hyvinvointivaltiomme koostuu kahdesta osasta, sosiaaliturvasta sekä  hyvinvointipalveluista.

Tulojen kasvu on viime vuosina ollut hidasta, pakolliset menot ovat kasvaneet tuloja huomattavasti nopeammin. Suurimpien tuloluokkien tulojen kasvaessa nopeammin kuin pieni- ja keskituloisilla ovat tuloerot kasvaneet.

Työssäni Kelan etuuskäsittelypäällikkönä näen, miten viime vuosien sosiaaliturvan leikkaukset, omavastuuosuuksien ja asiakasmaksujen korotukset yhdessä vaikuttavat ihmisten elämään.  Olen erityisesti huolissani pientä työeläkettä saavista alueemme eläkeläisistä. Eläkkeiden ostovoiman heikkeneminen yhdessä kohoavien terveydenhuollon palvelumaksujen ja nousevien lääkekustannusten kanssa on  tuonut mukanaan monelle eläkeläiselle toimeentulo-ongelmia varsinkin alkuvuoden aikana. He eivät voi enää parantaa omaa elintasoaan omilla valinnollaan.  Samaan aikaan Suomessa on epäonnistuttu myös lapsiköyhyyden vähentämisessä. Lapsuuden perheen taloudellinen tilanne ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat yhä enemmän ihmisen elämänkulkuun. Perhetaustalla on vaikutusat elämän kaikkiin keskeisiin tapahtumiin ja päätöksiin.

 

Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Oppimistulokset ovat jo laskeneet, uhkana on koko väestön osaamistason laskeminen.  Tämä taas vaikeuttaa elinkeinorakenteemme muutoksen onnistumista vanhojen työpaikkojen kadotessa ja uusien vaatiessa ihmisiltä erilaista osaamista ja elinikäistä oppimista. Elinkeinorakenteen muutos ja työllisyysasteen nostaminen vaatii onnistuakseen sosiaaliturvan, joka turvaa toimeentulon ja opiskelumahdollisuudet myös näiden muutoksien vuoksi työttömäksi jääville.
Heille on turvattava mahdollisuus parantaa omaa elintasoaan uutta osaamista hankkimalla. 
Toimeentulon ongelmia on lisännyt  osaltaan julkisten palveluiden keskittämispolitiikka, joka vie  ihmisten tarvitsemia  palveluita pelkästään kasvukeskuksiin. Maaseudun taajamista koko ajan kauemmas ja vaikeammin tavoitettaviksi.  Yhä suurempaa osaa palveluista tarjotaan  maaseudulla vain sähköisinä palveluina.  Eriarvoistumista ei ole tapahtunut siis pelkästään ihmisten välillä vaan myös alueellinen eriarvoisuus kasvaa koko ajan.
Palveluja keskitetään yhä suurempiin kasvukeskuksiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on saatava vihdoin tehtyä. Sen lisäksi myös sosiaaliturvamme uudistus on  aloitettava seuraavalla eduskuntakaudella. Näissä molemmissa  tarvitaan lainsäätäjiltä tietoa ja monipuolista näkemystä muutosten vaikutuksesta ihmisten elämään.  Turvaverkon täytyy toimia silloin,  kun elämä yllättää eivätkä omat keinot ilman apua riitä. Hyvään elämään täytyy olla mahdollisuus kaikilla, ei vain harvoilla.  Vaaleissa meillä on mahdollisuus antaa äänemme muutokselle, yhdenvertaiselle ja inhimilliselle Suomelle.

 

Outi Pekkala

kansanedustajaehdokas vas. sit.

Haapavesi

 

 

 Erma 2x65

 ST nettikauppa 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot