Timo Rissanen ja hänen lempikäärmeensä, kaksimetrinen Antti-anakonda.

 

Neljännesvuosisadan käärmeiden kanssa työskennellyt Timo Rissanen myöntää, että aluksi hänkin pelkäsi käärmeitä vaistomaisesti ja ihan hirveästi. Pelko oli kuitenkin pakko karistaa harteilta, kun työkaveri tarjosi shokkihoitoa. ”Hän työnsi käärmeen käsiini sanoen, että pitele tuota.”

 

Rissanen voitti pahimman pelkonsa. Hän huomasi pian, ettei käärme suinkaan ole sellainen peto, joksi suurin osa ihmisistä sen mieltää. ”Eivät ne luikertele suu auki puremaan ihmisiä. Käärme on pikemminkin arka. Se piiloutuu tuntiessaan jo kaukaa maan värähtelyn ihmisen kävellessä.”
”Suurin osa ihmisistä ei ole edes nähnyt käärmettä luonnossa, ja silti me pelkäämme niitä.”


Rissanen korostaakin, että näyttelyn tarkoituksena on hälventää käärmepelkoa. Kotimainen kyy menettää usein aivan turhaan henkensä autonrenkaiden tai lapion terän alle. Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu, ja sitä pidetään petona, vaikka se hyötyeläimenä harventaa jyrsijäkantaa.

 

Yksi näyttelyn kauneimmista käärmeistä oli kuristajakäärmeisiin kuuluva viljakäärme, joka elää USA:n kaakkoisosissa.

 

”Äksy” anakonda


Rissasen oma lemmikki hänen matelijanäyttelynsä eläimistä on kahdeksanvuotias anakonda nimeltään Antti, joka oli luonut nahkansa veteen haastattelua edeltävänä yönä, pitkäperjantain ja lankalauantain välissä.


Kun Rissanen sai Antin, se oli vain parin kuukauden ikäinen, kymmensenttinen anakondan poikanen. Nyt se on noin kaksimetrinen, mutta elää vielä noin 30-vuotiaaksi ja kasvaa kuusimetriseksi.


Rissanen sanoo, että Anttia yleisö ei pääse koskemaan. Anakonda on luonteeltaan hieman äksy, tai oikeammin se on arka ja saattaa säikähtäessään purra. Puremisesta ei kuitenkaan olisi kipua enempää haittaa, sillä yksikään matelijanäyttelyn käärmeistä ei ole myrkyllinen. Ne ovat kaikki kuristajakäärmeitä perhesyistä.


Kun Rissanen aloitti kiertämisen ympäri Suomea vuonna 2010 käärmeiden ja matelijoiden kanssa, hänellä ja Noora-vaimolla oli neljä lasta. Myrkylliset käärmeet eivät sopineet mitenkään perhekuvioihin.

 

 


Näyttelyssä on myös lukuisia liskoja ja hämähäkkejä, joista suurin osa on myrkyllisiä tai lievästi myrkyllisiä. Myrkyllisiin hämähäkkeihin ei kosketa koskaan, ja ne ruokitaankin vain pitkillä pinseteillä. Ne saavat ruuakseen jauhomatoja ja heinäsirkkoja.

 

Hilma Rissanen ja 12-vuotias kuningaspyton nimeltään Aada.


Hämähäkit ovat myös näyttelyn nopeimpia eläimiä. Ne pystyvät liikkumaan ihmisen silmääkin nopeammin. ”Sanotaan, että ne teleportaavat. Mutta ne ovat vain pätkänopeita, eli ne pystyvät liikkumaan äärettömän nopeasti vain metrin tai pari. Enempää niiden keuhkot eivät kestä”, Rissanen kertoo.


Antti-anakonda herkuttelee pakastetuilla rotilla, hiirillä tai kananpojilla kahden viikon välein. Luonnossa se söisi myös toisia käärmeitä ja pärjäisi yhdellä rotalla jopa kaksi kuukautta. Näyttelyn liskot sen sijaan vaativat ruokaa päivittäin.


Rissanen aloitti työntekijänä kiertävässä käärmenäyttelyssä 25 vuotta sitten. Työtä oli kuitenkin vain pariksi kuukaudeksi vuodessa, mikä ei riittänyt elättämään kuusihenkistä perhettä.


Kahdeksan vuotta sitten Juuassa asuvat Rissaset perustivat oman matelijanäyttelynsä. ”Kierrämme vaimon kanssa noin 90 paikkakunnalla vuodessa silloin, kun koulutkin ovat avoinna”, Timo Rissanen kertoo.


Käärmenäyttely oli pääsiäisenä esillä Ylivieskassa ja Nivalassa ja jatkoi siitä Kannukseen ja Raaheen.

Näyttelyn hämähäkit olivat myrkyllisiä tai miedosti myrkyllisiä, kuten kuvassa oleva chilentarantella.

 

 

 Erma 2x65

 ST nettikauppa 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot