Vesistönkunnostusiltaan osallistui noin 30 henkilöä. Etualalla Vyyhti II -hankkeen projektipäällikkö Riina Rahkila.

 

Piipsjärven vesistönkunnostusilta viikko sitten tarjosi kattavan käsityksen vesistön tilasta, rantakasvillisuudesta sekä valuma-alueiden kunnostustarpeista. Pisimmällä ollaan kalatien rakentamissuunnitelmissa. 140 metriä pitkä kalatie rakennettaisiin nykyisen pohjapadon itäpuolelle. Se johdettaisiin betonirakenteisena läpi nykyisen maapadon. Kivetyn uoman altaiden leveys olisi kaksi metriä ja putouskorkeusero 2,3 metriä.


Nykyinen pohjapato järven eteläpuolella kaipaa kunnostusta. Pohjapadossa on syöpymiä ja onkaloita, jotka pystytään täyttämään betonimassalla. Lisäksi pohjapatoon kasvanut pajukko on raivattava verhousta myöten eikä raivausjätettä saa jättää vesistöön. Maveplanin Hannu Alatalon mukaan kunnostus vaatii työpadon. Kokonaiskustannukset kohoavat noin 130 000 euroon.


Viimekesäinen sähkökalastus viidessä eri kohteessa Piipsjärven yläpuolisilla vesistöillä (Autionkoski, Koussainkoski, Jokiniemi, Jokilehto, Uutela) tuotti heikon tuloksen. Lajeina havaittiin vain kivisimppua ja kivennuoliaista, joista simppu on indikaattorilaji, joka osoittaa, että veden laatu ei ole huonoin mahdollinen.


Piipsjärven vesi luokitellaan tyydyttäväksi, ei hyväksi. Se on heikompaa kuin Pyhäjoessa. Pahin rehevöitymistä ja happikatoa järvessä aiheuttava aine on fosfori, jonka pitoisuus on kohtalaisen korkea, 70 mikrogrammaa litrassa. Heikoin vedenlaatu on Piipsjärvenkin valuma-alueilla virtaavassa Vihanninjoessa.


Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola korostaa, että järven kalalajistoon on saatava monipuolisuutta. Yksi mahdollinen laji voisi olla harjus, joka Tahkolan mukaan elää yllättävän sameissa oloissa.


Myös Tahkolan kanta kunnostukseen oli selvä: valuma-alueilta tulevaa kuormitusta on vähennettävä. Lisäksi yläpuolisissa vesistöissä on useampiakin sopivia koskia, joihin kunnostussuunnitelman voisi laatia.

 

Piipsjärvi kesäkuussa 2017 (kuva: Kalle Hellström).

 

Kosteikot välttämättömiä


Oulun maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa totesi, että ruoppaushankkeet ovat haastavia. Tärkeintä on aloittaa valuma-alueiden kosteikkojen suunnittelu, koska kosteikot pidättävät ravinteita ja kiintoaineita. Vesienkunnostusratkaisuissa tarvitaan kaupunkia ja valtiota rahoittajiksi. Aikataulutavoite kunnostustoimien aloittamiseen on Satomaan mukaan talvi 2019.


Metsäkeskuksen Kyllikki Maaranto esitteli vesistönkunnostusillassa metsätalouden kosteikkotukia, koska maatalouteen nämä rahat ovat tältä vuodelta jäissä. Metsätalouden kosteikot ovat keskikooltaan puoli hehtaaria ja tyypiltään laskeutusaltaita, pintavalutuskenttiä, kosteikkoja tai putki- ja pohjapatoja. Maarannon mukaan Kemera-luonnonhoitohankkeet rahoitetaan kokonaan valtion tuella.


Piipsjärven mahdolliset kosteikot ovat valtaojien, Hurnasojan ja Kurjenojan varrella. Näistä Kurjenoja on ongelmallinen tulvimisen takia. Myös useita muita kosteikkojen mahdollisia paikkoja, Myllyojaa, Seuranmäkeä, Ruostepuroa, Voipuroa ja Perttulinojaa, tarkasteltiin viime kesän aikana.


Ei-tuotannollisiin hankkeisiin myönnetään investointitukea, kun hanke on kooltaan vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta ja yläpuolisella valuma-alueella on peltoa vähintään 10 prosenttia.


Piipsjärvi on hyväksytty toisena pilottialueena Kuusamon Vuotungin ohella Vyyhti II -hankkeeseen, jota hallinnoi ProAgria Oulu. Vesistönkunnostusillan järjestelyistä vastasivat ProAgrian ohella Ely-keskus ja Piipsjärven kyläyhdistys.

Pertti Mäyrä (etualalla) toi tilaisuuteen valokuvia Piipsjärvestä ennen järven vesittämistä.

 

 

 Erma 2x65

 ST nettikauppa 

31648308 1692794157469228 5656655289575800832 n

 

   Pajala

 

 

yhteystiedot