Mainos

Uudet kasvot esittäytyvät

 

Oulaisten seurakunta sai vuoden alussa joukkoonsa kaksi uutta vahvistusta, vs. seurakuntapastori Miika Kähkösen ja vs. nuorisotyönohjaaja Henna Röytän.

Mistä tulit Oulaisiin ja mitä olet aikaisemmin tehnyt, Miika Kähkönen?
”Pirkanmaalta. 2019-2020 lukukauden työskentelin esikoulun opettajana Orivedellä. Sen jälkeen olin vähän aikaa luokanopettajana Virroilla kyläkoulussa, kunnes viime vuonna loppusyksystä tuli Oulaisissa seurakuntapastorin paikka auki ja päätin hakea sitä. ”
Sinut vihittiin papiksi helmikuun 14. päivä. Oliko jännittävä paikka?
”Kyllähän se oli, vaikka suurin jännitys karisi jo sitä ennen ordinaatioviikolla helmikuun alussa, joka pidettiin Oulussa tuomiokapitulin tiloissa. Mutta kyllä etenkin sen pappislupauksen antaminen oli mieleenpainuva hetki. ”
Millä mielellä olet aloittanut työt Oulaisissa?
”Oikein hyvällä mielellä! Meillä on tosi hyvä työyhteisö täällä. Olen niin sanotusti uuden edessä, koska aikaisemmin en ole voinut tehdä kirkollisia toimituksia kuten kasteita ja hautajaisia. Toki kesäteologina olen pitänyt eri seurakunnissa jo saarnoja. Toimitusten lisäksi uutta on kaikki hallinnollinen puoli.”
Toimit Oulaisten seurakunnassa kasvatuksen pastorina. Tehtävänimike taitaa sopia täydellisesti juuri sinulle?
”Kyllähän siinä open hommissa tuli jonkinlainen käsitys varsinkin varhaisnuorisotyöstä. On kiva asia, että voin jatkaa samaa työtä nyt hieman eri kontekstissa. Lasten parissa työskentely on niin antoisaa, koska he ovat aidosti kiinnostuneita maailman menosta. ”
Miten korona vaikuttaa seurakunnan tekemään varhaisnuoriso- ja nuorisotyöhön?
”Korona muuttaa toimintaa merkittävästi. Olemme kuitenkin ideoineet jo esimerkiksi netissä järjestettävää rippikouluikäisten seurakuntapäivää, johon teimme virtuaalisen pelikokonaisuuden.”
No entä millaista on tehdä papin työtä, kun kirkon sali ammottaa tyhjyyttään?
”Sain toimittaa oman tulosanajumalanpalveluksen, joka radioitiin. Se oli siinä mielessä mielenkiintoinen kokemus, että vaikka kirkkosalissa ei ollut avustajien lisäksi hirveästi ketään muita, tiesin koko ajan, että vastaanottimien ääressä on ihmisiä. Tavallaan puhuin tyhjälle salille, mutta oikeasti kuuntelijoita oli paljon. Mutta kyllä odotan jo paljon sitä, että ihmiset saavat olla oikeasti läsnä kirkossa.”

 

Henna Röyttä

Missä työskentelit aikaisemmin ja kuinka olet tykännyt työstäsi nyt seurakunnassa, Henna Röyttä?
”Olin Oulaisten kaupungilla nuoriso-ohjaajana pari vuotta. Seurakunnassa olen viihtynyt tosi hyvin. Lähdin tänne todella innokkaasti. Tume (Tuomas Saarela) ja Jospe (Johanna Saarela) ovat minulle tuttuja, ja he ovat minun esikuviani jo vuosien takaa, niin työt oli helppo aloittaa.”
Teette yhteistyötä toisen uuden kasvon, Miika Kähkösen kanssa. Miten alku on sujunut?
”Tapasin Miikan ensimmäisen kerran muutama viikko sitten isoskoulutuksessa. Olemme sen jälkeen tutustuneet paremmin ja hän vaikuttaa oikein mukavalta kaverilta. Heinäkuussa lähdemme pitämään yhdessä riparia, jos korona sen vain sallii.”
Mitä kaikkea nuorisotyönohjaajan työhön kuuluu?
”Tumen kanssa olemme jaotelleet työtehtävät niin, että minun vastuullani on alakoulupuoli eli aamunavaukset ja 6-luokkalaisten ”Kutosten Päihteettömät” -toiminnan järjestäminen, muun muassa päihteettömyysasioihin liittyvien oppituntien pitäminen. Tavallisesti 6P-toimintaan kuuluvat myös retket ja yökoulu, mutta näitä ei ole voitu tänä vuonna järjestää. Olemme molemmat mukana myös lastenleireillä ja ripareilla.”
Päivätyön lisäksi olet mukana monessa muussakin, missä kaikessa?
”Olen ollut mukana kirkkovaltuustossa ja kristillisen kasvatuksen ja nuorisotyön johtokunnassa, mutta nykyisen työn takia jouduin jättäytymään näistä luottamustoimista pois. Olen lisäksi mukana partiossa lippukunnanjohtajana. Partion ryhmät ovat kokoontuneet korona-aikana ulkona tai etänä.”
Tunnet hyvin oulaistelaiset nuoret. Miten heillä sinun mielestäsi menee tällä hetkellä?
”Mielestäni päällisin puolin ihan hyvin. Varmasti joukosta löytyy niitäkin, joilla asiat eivät ole niin hyvin. Korona on vaikuttanut nuorten elämään negatiivisesti, kun kavereita ei ole voinut nähdä tavalliseen tapaan.”

Takaisin Jutut -sivulle