”Taitelijan leipätyö on seistä leipäjonoissa”

Taitelijan kotona. Tiina Molander esittelee kotiseinällä olevaa omakuvaansa muutaman vuoden takaa. ”Jokaisen elävän taiteilijan tulee joskus tehdä omakuva”, hän sanoo. Kuva: Mikko Oja

 

Tiina Molander on tottunut kohauttamaan kansaa teoksillaan. Nyt hän pystytti KoronaGalleriaan Oulaisten toisen näyttelynsä.

Vuonna 2016 näyttelyllään pientä kohuakin paikallisten keskuudessa aiheuttanut Tiina Molander palaa Oulaisiin uusien teostensa kanssa. Tällä kertaa kyse on kutsunäyttelystä, joka kantaa nimeä PRAETEREO ”Kuiskauksia köyhyysrajan alapuolelta”. Kuten nimikin sen jo osuvasti kertoo, on näyttelyn teemana köyhyys, jonka taiteilija itsekin on joutunut viime aikoina kokemaan. Useat KoronaGalleriassa esillä olevista töistä on tehty leipäjonokassien sisällöistä.
”Taitelijan leipätyö on seistä leipäjonoissa”, kiteyttää asian Tiina Molander.
Molanderin näyttely pureutuu vahvasti myös muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja epäkohtiin, kuten turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksiin ja Välimeren ylittäneiden ihmisten kohtaloihin. Näihin aiheisiin Tiina Molander tutustui lähemmin kaksi vuotta sitten tekemällään pidemmällä Espanjan reissulla.

Tiina Molander kertoo tekevänsä taidetta impulsiivisen tunteen vallassa. Yksi tunteita varmasti herättävä teos on kultaisin kehyksin koristeltu Onko se oikein, joka joutui Oulussa jo sensuurinkin kohteeksi.
”Kyseinen teos sensuroitiin jo luonnosvaiheessa. Se ei kelvannut Oulun Taiteiden yössä oikeustalon pihamaalle, vaan sinne piti laittaa vain rauhallisia maalauksia. Vaikka nännikään ei enää näkynyt, oli se silti joillekin liian iso juttu”, Molander ihmettelee.
Taidenäyttelyssä on esillä myös yksi veistos, Hoivavastuu. Se on rakennettu kirjoituskoneen iskureista, puhekuplasta ja paperisavesta.
Maalaamisen lisäksi Tiina Molander on kunnostautunut sarjakuvapiirtäjänä. Hänen luomansa Mature deacon on seikkaillut vuoden verran Instagramissa.
Tiina Molander toivoo, että nykypäivän vanhemmat opettaisivat lapsiaan käymään taidegallerioissa, samaan tapaan kuin esimerkiksi kirjastossa. Hänen omassa lapsuudessaan taidenäyttelyissä ei käynyt juuri kukaan. Tämä ei kuitenkaan estänyt Molanderia innostumasta taiteen tekemisestä.
”Olen viettänyt vapaamuotoisia lapsuudenkesiä Oulaisissa. Koskaan ei minulle sanottu, että älä tee tuota tai tuota. Sellaisessa maailmassa voi hyvinkin päätyä taiteilijaksi”, Tiina Molander luonnehtii.

Molander on itsekin innokas taidenäyttelyissä kävijä. Yksi hänen elämänsä hienoimpia kokemuksia oli Anu Tuomisen näyttely Helsingissä. Tapaus saa Molanderin kyynelehtimään vielä tänäkin päivänä. Taiteilijasuosikkien listalle hän nostaa myös Anna Emilia Järvisen.

Taiteen lisäksi Tiina Molander opiskelee tällä hetkellä psykologiaa. Hän kannustaa muitakin oppimaan ja ottamaan vastaan uusia asioita, joita tämä maailma on pullollaan.
”Esimerkiksi avoimen yliopiston kurssit ovat antaneet minulle aivan uusia ajatuksia. Kun tarpeeksi ponnistaa, voi onni käydä vaikka koulupaikan suhteen”, hän toteaa.

 

Takaisin Jutut -sivulle