Mainos

”Mehtätalon sahajauhoista ensimmäinen maisteri”

Oulaisten Petäjäskoskella syntynyt Eevasisko Mehtätalo valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja Master of Science:ksi Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta. Tämän lisäksi hän hankki todistuksen saksalaisesta Ulmin yliopistosta. Kuva: Eevasisko Mehtätalo

 

Eipä olisi Eevasisko Mehtätalo uskonut vielä 2018 saksalaisen Ulmin yliopistossa vaihto-oppilaana ollessaan, että parin vuoden päästä maailma on muuttunut aivan täysin, eikä ulkomaille opiskelemaan lähteminen ole enää mikään itsestäänselvyys.
”Minulla on tuttuja, jotka lähtivät viime keväänä vaihtoon, mutta joutuivat tulemaan kesken kaiken takaisin. Yksikin kaveri ehti olla vain viikon vaihtokohteessa, kun piti jo tulla takaisin. Jos oma vaihtovuoteni olisi keskeytynyt, olisi se vaikuttanut loppuopintoihini ja ihan omaan itseenikin. Ulkomailla opiskelu on rohkaissut minua sosiaalisissa tilanteissa sekä käyttämään englannin kieltä”, kertoo Eevasisko Mehtätalo.
Ennen Ulmin reissuaan ehti Eevasisko valmistua Oulaisten lukiosta ylioppilaaksi vuonna 2014. Hänen ykköstoiveenaan oli päästä sisään Oulun yliopistoon opiskelemaan biokemiaa, ja sinne hän myös itsensä lopulta toimitti. Eevasisko oli kiinnostunut luonnontieteistä jo lukioon mennessä. Hän halusi tietää, miten esimerkiksi sairaudet syntyvät ja miten ne voidaan parantaa.
”Minun lempiaineitani lukiossa olivat biologia ja kemia. Aloin miettiä valmistumiseni jälkeen, minne voisin mennä opiskelemaan näitä molempia. Oulun yliopistosta löytyi Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, jossa oli maisterierikoistumisohjelma molekyylilääketieteeseen. Tajusin, että tykkään tehdä kokeita ja tajuan asioita enemmän solutasolla kuin vaikka molekyylin atomitasolla”.

Opinnot sujuivat Eevasiskolta sujuvasti. Kurssit olivat mielenkiintoisia, koska niissä keskityttiin Oulun yliopiston huippututkimusalueisiin: soluväliaine-, kollageeni- ja happivajetutkimukseen.
”Kursseilla oli mielenkiintoista kuulla tutkijoilta, miten he olivat löytäneet molekyyleistä ratkaisuja esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnasta johtuvan anemian hoitoon. Oulun yliopistossa sai opiskella juuri niitä aineita, joista tykkää, ja samalla oppi tutkimuksen historiaa”.
Eevasisko kertoo olleensa luonto- ja eläinfani jo pienestä pitäen. Kasvien ja eläinlajien opettelu oli yksi hänen harrastuksistaan alakouluiässä.
”Minulla oli lisäksi motivoivia opettajia Oulaisissa niin peruskoulussa kuin lukiossa. He pystyivät kertomaan selkokielellä, miten luonnontiede vaikuttaa ihmisen elimistöön ja maailmaan”.

Viime vuoden marraskuussa Eevasisko valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja Master of Science:ksi Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta. Hän kuului tämän tiedekunnan ensimmäisiin opiskelijoihin, jotka suorittivat maisteriohjelman kaksoistutkinnon. Eevasisko sai todistuksen samalla myös Ulmin yliopistosta, jonne matkasi keväällä 2018 muutaman muun opiskelukaverinsa kanssa.
”Pääsiäisen jälkeen matkustimme ensin Oulusta Müncheniin ja sieltä Ulmiin. Olimme Ulmissa elokuun alkuun saakka ja nautimme Saksan lämmöstä. Opiskeluun kuului kaksi vähän pitempää kurssia, jotka koostuivat luennoista ja harjoittelusta. Ulmin yliopistosta sain hyvää käytännön oppia ja kansainvälistä kokemusta”.
Käytännön harjoittelun ohella Eevasisko pääsi pohtimaan etiikan kysymyksiä ja esimerkiksi sitä, miten eettinen ja kestävä eläinkoe kehitetään.
”Meidän alallamme käytetään paljon eläinkokeita, joten tämän puolen pohtiminen oli hyvin tärkeää”.
Nyt Eevasisko miettii parhaillaan, mille alkaisi, kun opiskelut ovat ainakin tältä erää taakse jäänyttä elämää. Häntä kiinnostaa erityisen paljon politiikka ja tämän vuoksi hän onkin ehdokkaana kevään kuntavaaleissa keskustan väreissä nykyisessä kotikaupungissaan Oulussa.
”Vaalikampanjaani olen tässä juuri käynnistämässä. Jos valtuustoon pääsen, on se suurin juttu lähitulevaisuudessa. Politiikan harrastamisen lisäksi olen haaveillut oman yrityksen perustamisesta. Nyt minua kiinnostaa erityisen paljon tiedeviestintä ja tiedejournalismi. Nyt, kun esimerkiksi rokotevastaisuutta on tullut paljon esille, haluaisin kertoa tieteestä ja innovaatioista faktoja suomeksi, minkä takia korona on maailmaan syntynyt ja miksi rokote kannattaa ottaa”, miettii Eevasisko Mehtätalo.

Takaisin Jutut -sivulle