Mainos

Lapset liikkumaan joka päivä

Vastuu lasten ja nuorten liikkumisesta on monella eri taholla, sanoo johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista.

 

UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan lapset ja nuoret saadaan noudattamaan uusia liikkumissuosituksia parhaiten kysymällä heiltä itseltään, millaista liikuntaa he haluavat harrastaa.

Uusi kansallinen lasten ja nuorten liikkumissuositus julkaistiin viime viikolla. Sen mukaan kaikille 7-17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Suosituksen mukaisen määrän liikkumista voi kerryttää useina eri liikkumisen hetkinä päivän aikana. Samalla kehotetaan välttämään runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa.
Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät.
Uudessa liikuntasuosituksessa todetaan, että riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Tarvetta liikuntasuositusten tarkastamiseen on olemassa, sillä tutkimusten mukaan vain noin puolet 7-12-vuotiaista ja vain alle viidesosa 13-17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaan.
Suosituksessa muistutetaan, että vähäisempikin liikkuminen on aina hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytymisessä.
Liikkumissuositusten keskeisiä toimeenpanijoita ovat perhe ja kaverit, koulut ja oppilaitokset, liikunta- ja urheiluseurat sekä kaikki liikuntaharrastusten järjestäjät, kunnat ja valtiohallinto. Liikkumissuosituksia valmistelemassa olleen UKK-instituutin johtajan, professorin ja lääketieteen tohtorin Tommi Vasankarin mukaan vastuu suositusten toteuttamisesta on näillä kaikilla.
”Vastuuta on monella suunnalla. Koulu vastaa koulupäivästä, vanhemmat tietysti koulupäivän ulkopuolisesta ajasta. Mutta lisäksi vastuuta on kunnilla olosuhteista. Seurat ja järjestöt erilaisista ohjatuista harrastustoimista. Ja tietysti valtiovaltakin lopulta monista linjauksista”.

Sosiaalinen media ja pelimaailma vievät lasten ja nuorten vapaa-ajasta leijonanosan. Ei siis ole mikään helppo juttu muuttaa hetkessä nuorison liikuntatottumuksia. Tommi Vasankarin mielestä lapset ja nuoret itse ovat parhaita kertomaan, mikä heitä saisi liikkumaan.
”Me aikuiset emme välttämättä keksi oikeita ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Liikkuva koulu -ohjelman aikana lapsilta ja nuorilta haettiin näitä keinoja ja erilaisia toimia paikallisesti ja erilaisia ehdotuksia tuli valtavan paljon. Eli kysytään sitä lapsilta ja nuorilta itseltään”.
Korona-aika on vaikuttanut negatiivisesti lasten ja nuorten liikkumiseen, koska monet harrastustoiminnat on jouduttu pistämään jäähylle. Tommi Vasankari arvelee, että osa sulkutoimien aikana harrastuksen lopettaneista ei enää löydä harrastukseen takaisin, ja harrastustuntien määrä kokonaisuutena tippuu.
”Tilannetta saadaan varmasti korjattua, jos koronan jälkeen lasten ja nuorten harrastustoimintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja tehdään erilaisia harrastustoimintaa edistäviä toimia”.

Takaisin Jutut -sivulle