Lampinsaareen puuhataan monipalvelukeskusta
Lampinsaaren entisestä koulurakennuksesta aiotaan tehdä kylän asukkaita ja matkailijoita palveleva Gunnarin kartano.
Kaksi naista pyörii ja hyörii ympäri Lampinsaaren koulun entisen koulun liikuntasalia. Kaikesta päätellen tällä kaksikolla on suuret suunnitelmat mielessä. Tarkempi tiedustelu osoittaa arvelun oikeaksi: entisen koulun tiloihin suunnitellaan uutta monipalvelu- ja kulttuurikeskusta, Gunnarin kartanoa.
Nimi Gunnar tulee kaivoksen johtajana toimineesta Gunnar Laatiosta, jonka ansiosta koulu aikoinaan rakennettiin Lampinsaareen.
”Ideana on se, että tämä paikka saataisiin kyläläisten kuin myös matkailijoiden käyttöön. Nyt olemme rakentamassa sopimus- ja lupapohjia ja vasta sitten on vuorossa varsinaisen toiminnan suunnittelu”, kertoo kyläaktiivi Maija Isokääntä.
Lampinsaari oli aikoinaan Euroopan suurin sinkkikaivos ja Maija Isokäännän mukaan tavoitteet ovat tälläkin kertaa ”lähes” yhtä korkealla.
”Me lampinsaarelaiset ollaan vähän sellaisia, että ajattelemme asioista suuremmin kuin muut kyläläiset. Lampinsaaresta on tarkoitus kehittää iso keskus ja oikea kaupunginosa Raaheen”.
Gunnarin kartanoon suunnitellaan muun muassa majoitus-, hoiva-, ravintola-, harrastus- ja juhlapalveluita. Liikunta- ja etätyöpisteitä unohtamatta. Niitä ylläpidettäisiin joko yritys- tai yhdistyspohjalta. Gunnarin kartano -hanketta hallinnoi Lampinsaaren koulun kannatusyhdistys.
Maija Isokäännän mukaan Gunnarin kartano on herättänyt kiinnostusta ja innostusta jo nyt laajasti. Esimerkiksi Raahen kaupungilta on tullut hankkeelle vihreää valoa.
”Raahen kaupunki katsoo tätä hanketta suopein silmin. Olemme löytäneet hyvän keskusteluyhteyden ja arvostamme sitä todella paljon”.
Lampinsaaren kylä on syntynyt aikoinaan tyhjästä sinne muuttaneiden kaivostyöläisten ja heidän perheidensä ansiosta. Moni ajatteli, että kaivostoiminnan loputtua myös koko kylä alkaisi kuihtua pikkuhiljaa kasaan. Mutta mitä vielä. Maija Isokäännän mukaan kylälle muuttaa koko ajan uusia asukkaita ja toiminta on hyvin vireää.
”Kivasti ovat ihmiset täällä pysyneet. Nyt alkavat olla jo kaikki kunnossa olevat asunnot asuttuja”.
Vuosien varrelle mahtuu toki paljon suuria vastoinkäymisiä. Maija Isokäännän mukaan ensimmäinen suuri takaisku oli monitoimitalo Kaivoshovin sulkeutuminen, joka tosin olisi voitu pelastaa nykypäivänä saatavan EU-tuen avulla. Toinen menetys oli seurakuntatalo.
”Kylätalo me pelastettiin ja omin voimin rakensimme uimalammen ympäristön. Karmein ajatus olisi se, että jos me vielä tuon koulunkin menettäisimme kokonaan”.
Koko kylän ja lähiseudun elinvoimaisuuden kannalta onkin tärkeää, että tuleva Gunnarin kartano saadaan pian pystyyn. Rakennus on Maija Isokäännän mukaan täysin terve ja siitä saa toimivan tilan aikaiseksi pienillä muutoksilla.
”Olisi epäreilua, että ne kylän asukkaat, jotka ovat tänne aikoinaan muualta muuttaneet, joutuisivat vielä lähtemään pois jonkun palvelun perässä”, Isokääntä toteaa.
Maija Isokäännän mietteille päätään nyökyttelee Leea Leppilampi, joka on muuttanut hiljattain Lampinsaareen. Hän näkee kylässä paljon potentiaalia ja kehitysmahdollisuuksia. Monipalvelu-ja kulttuurikeskus on yhtenä mahdollistajana ajan virrassa pysymiselle.
