Kolumni: Parasta keväässä

Kevät on lempivuodenaikani heti kesän jälkeen.

Valon määrän lisääntyminen antaa energiaa, ja kevään eteneminen tuo tunteen, että kesä on jo ihan nurkan takana. Pyöräileminen on pitkästä aikaa nautinnollista kuivalla asfaltilla. Harmaa ja ruskea muuttuvat pikkuhiljaa vihreäksi ja vehreäksi. Muuttolinnut palaavat toinen toisensa jälkeen, ilma täyttyy monenlaisista laulukonserteista ja luonto herää toden teolla henkiin.
Kolme vuotta sitten suoritin opintoihini liittyen selkärankaisten lajintuntemuskurssin, jonka isoin osa oli yleisimpien suomalaisten lintulajien tunnistamisen opettelu. Kurssin linturetkien myötä innostuin aiheesta enemmänkin ja se into on vain kasvanut sittemmin.
Pidän itseäni lintubongauksessa vieläkin ihan aloittelijana, mutta on hauska huomata, että kyllä sitä tietotaitoa on ehtinyt kuitenkin aika paljon karttua jo tähän mennessäkin.
Pidän nyt kolmatta kertaa kirjaa lintulajeista, jotka vuoden aikana tunnistan ääni- tai näköhavainnoin. Listoista on kiva seurata mitä lajeja ja mihin ajankohtaan mennessä olen niitä havainnut. Tämän vuoden alusta listalleni on kertynyt lajeja jo lähes yhtä paljon kuin niitä sain ensimmäisen bongausvuoteni aikana kasaan yhteensä. Viime vuoteen verrattuna taas näyttää siltä, että kevät taitaa olla nyt hieman aikaisemmassa.

Toistaiseksi tämän kevään paras linturetkeni oli viime perjantaina.
Lähdin uuden kotini läheltä löytyville lintutorneille toiveenani nähdä edes pari uutta lajia. Hyvin pian huomasin, että oloni oli kuin pikkulapsella lelukaupassa; en tiennyt miten päin olisin ja mihin keskittyisin, kun vähän väliä huomasin ympärilläni jotain uutta ja mielenkiintoista
Kiljahtelin innostuksesta nähdessäni vähän harvinaisempia lajeja, joihin en ole koskaan ennen törmännyt. Muutaman tunnin saldona oli lopulta huikeat 18 uutta lajia vuoden 2019 listalleni. Niistä suurimmat ilonkiljahdukset aiheuttivat heinätavi, lapasorsa, uivelo, pikkutikka ja metsäviklo.
Nähtäväksi jää, jatkuuko loppuvuosi yhtä lajirikkaana. Sitä saan joka tapauksessa muistella lämmöllä jälkikäteen vielä monta kertaa lajilistauksia lukiessani.

Sonja Alasalmi