Iso potti tutkimustyöhön

Arto Lukkarin (vas.) luovuttaman lahjasekin vastaanottivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito piirinkuntayhtymän puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen, ylilääkäri Riitta Veijola ja sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

 

Ylivieskan Akustiikassa tammikuussa järjestetty Satumaa-konsertti tuotti 6853,82 euroa diabeteksen tutkimustyöhön.
Konsertin puuhamiehenä toiminut Arto Lukkari korosti paikallisten voimien yhteistyötä.
”Monet muutkin kuin minä tekivät paljon työtä hyväntekeväisyyden puolesta. Kiitän tästä yhteistyökumppaneita ja Akustiikan henkilökuntaa.”
Oulun yliopiston diabetestutkimukseen erikoistunut professori ja ylilääkäri Riitta Veijola kertoo, että vastaavanlaiset lahjoitukset ovat erittäin harvinaisia.
”Muistan viime vuosilta yhden vastaavan lahjoituksen lasten diabetekseen kohdistuvan hoitotyön hyväksi. Tämä lahjoitus diabetestutkimukseen on todella tervetullut.”
Lahjoitettu summa suuntautuu tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen.
”Käytämme rahoituksen suomalaiseen DIPP-tutkimukseen, jossa lisääntynyt perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen on määritetty vastasyntyneenä ja lapsia, joiden sairastumisriski on lisääntynyt, on seurattu säännöllisin tutkimuskäynnein ja verinäyttein vastasyntyneestä 15-vuotiaaksi tai siihen asti kunnes tyypin 1 diabetes todetaan.

Veijola tietää varsin hyvin, että tutkimustyö on pitkäjänteistä toimintaa.
”Selvitämme onko tyypin 1 diabetekseen johtava tautiprosessissa eroja, kun verrataan lapsia, joiden äidillä tai isällä on tyypin diabetes, tai verrataan heitä lapsiin, joiden perheessä ei esiinny diabetesta. Tutkimme parhaillaan myös tyypin 1 diabetekseen johtavan tautiprosessin eroja lapsilla, jotka sairastuvat nopeasti ja hyvin nuorena, ja vertaamme heitä niihin, joilla tautiprosessi käynnistyy varhaislapsuudessa, mutta sairastuminen tapahtuu vasta murrosiässä tai aikuisena.”
Veijola toivoo tärkeään tutkimustyöhön isompia satsauksia.
”On tietysti hyvä, että Suomen Akatemia ja suuret säätiöt kuten Juselius-säätiö ovat pitkäaikaisesti tukeneet diabetestutkimusta, mutta niiden myöntämä rahoitus ei riitä laajojen kliinisten tutkimusten tekemiseen. Esimerkiksi DIPP-tutkimusta varten olemme jo pitkään hakeneet ja saaneet tutkimusrahoitusta ulkomailta. Lahjoitusrahalla voimme tukea nuoria tutkijoita maksamalla heille tutkijanpalkkaa kokopäiväisen tutkimustyön tekemiseksi.”

Vuosien saatossa hoitomuotojen kehitystä on tapahtunut ja sairauteen on löydetty hyviä hoitokeinoja, mutta paranemiseen ei ole näköpiirissä apua.
”Uudet hoidon apuvälineet kuten insuliinipumput ja jatkuvat verensokerin seurantajärjestelmät tulevat edelleen kehittymään nopeasti lähivuosina. Ne helpottavat insuliinikorvaushoidon toteuttamista. Valitettavasti näköpiirissä ei edelleenkään ole hoitoa, jolla tyypin 1 diabetes voitaisiin parantaa. On kuitenkin oleellista, että tutkimustyön kautta opimme ymmärtämään paremmin miksi tyypin 1 diabetes kehittyy. Siten ehkäisevän ja jopa parantavan hoidon kehittäminen tulee mahdolliseksi. Jos varmistuu, että tyypin 1 diabeteksessa on erilaisia alatyyppejä, niihin saattaa tulevaisuudessa löytyä myös erilainen ehkäisevä hoito.”

Takaisin Jutut -sivulle