Mainos

Havaijin Ironman kruunasi urheilu-uran

Merja Kiviranta-Mölsä työskentelee nykyään ravitsemusterapeuttina Helsingin Terveystalossa.

23 SM-mitalia, joista 17 kultaista triathlonista, duathlonista ja pyöräilystä. 8. sija triathlonin pitkän matkan MM-kilpailusta, osallistuminen maailman kovimpaan triathlon-kilpailuun, Havaijin Ironmaniin vuonna 2004. Tässä muutama esimerkki oulaistelaislähtöisen Merja Kiviranta-Mölsän urheilusaavutuksista. Voidaankin sanoa, että Merja Kiviranta-Mölsä oli oman aikakautensa yksi parhaimmista triathlonisteista Suomessa.
”Silloin sattui olemaan sellainen ajanjakso, että pärjäsin aika hyvin Suomen tasolla. Vaikka kyllä sitä vastustakin aika ajoin oli, enkä ihan jokaista kisaa voittanut”, nauraa Merja Kiviranta-Mölsä.

Triathlon lajina alkoi kiinnostaa Kiviranta-Mölsää 90-luvun alussa, jolloin media seurasi tiukasti, kuinka sen ajan lajin suurin suomalaistähti, Pauli Kiuru menestyi maailmalla. Triathlon oli muuten varsin uusi laji Suomessa, eikä Kiviranta-Mölsä tuntenut henkilökohtaisesti muita triathlonisteja Suomessa.
”Jokin siinä lajissa kuitenkin veti puoleensa. Ihan alkutekijöistä jouduinkin kaiken aloittamaan”.

Triathlon muodostuu kolmesta eri lajista: uinnista, pyöräilystä ja juoksusta. Merja Kiviranta-Mölsä uskoo, että hänen menestyksensä salaisuus oli tasaisuus kaikissa kolmessa lajissa. Yhtä selkeästi heikkoa osa-aluetta ei ollut, mikä on tärkeää, kun puhutaan triathlonista. Vahvin ja mieluisin laji hänelle oli pyöräily, jossa hän osallistui myöhemmin SM-kisoihin sekä maantie- että aika-ajoissa, voittaen useampia SM-mitaleja.
Merja Kiviranta-Mölsän päälaji triathlonissa oli olympiamatka, jonka kesto oli noin kaksi tuntia. Hän kilpaili urallaan myös täyden matkan kisoja, joista kuuluisin lienee Havaijin Ironman-kilpailu, jonka kesto on peräti 10 tuntia. Kyseinen tapahtuma on jäänyt päällimmäisenä myös Kiviranta-Mölsän mieleen.

”Se oli ainutlaatuinen kokemus. Kuumat olosuhteet tekivät kisasta erityisen muihin verrattuna. Oli aivan mahtavaa, että pääsin käymään urheilu-urani ansiosta sellaisissa paikoissa kuin esimerkiksi Havaiji”.
Ei ole mitenkään sattumaa, että Merja Kiviranta-Mölsästä tuli huippu-urheilija. Jo nuorena hänen harrastuksiinsa kuuluivat muun muassa hiihto ja yleisurheilu. Erityisen vahva Kiviranta-Mölsä oli keihäänheitossa, jonka vuoksi hän hakeutui opiskelemaan 1993 Suomen keihäänheiton mekkaan, Kuortaneen urheilulukioon.
”Naisten keihäällä heitin ennätyksekseni 47 metriä. Sitten lukiossa tuli olkapäävamma, ja kehitys tyssäsi siihen. Niinpä vaihdoin lajiksi triathlonin”.

Merja Kiviranta-Mölsä lopetti aktiiviuransa vuonna 2012. Paljon häntä ei jäänyt urheilu-uralta kaivelemaan kuin ehkä vain se, että pääsy olympialaisiin jäi hiuksenhienosti saavuttamatta. Urheilu-uran lopettamispäätöstä ennen Kiviranta-Mölsä oli opiskellut itselleen ammatin ravitsemusterapeuttina. Puolisonsa kanssa hän muutti asumaan Helsinkiin, jossa hän tekee Terveystalossa ammatinharjoittajana ravitsemusterapeutin työtä. Nykyisessä työssään Kiviranta-Mölsä on huomannut, kuinka kasvava ongelma ihmisten väärät ravintotottumukset sekä siitä aiheutuva ylipaino on tällä hetkellä Suomessa.
”Yhä suurempi osa väestöstä on ylipainoisia. Olen erittäin huolestunut tilanteesta. Tuntuu siltä, että ihmiset eivät viitsi satsata terveelliseen syömiseen, vaan ravintoasioissa mennään sieltä missä aita on matalin”.

Vaikka oma aktiiviura päättyi jo aikapäiviä sitten, ei urheilu ole jäänyt pois Merja Kiviranta-Mölsän elämästä. Uusi laji on löytynyt polkujuoksusta. Lisäksi hän toimii muutamien huippu-urheilijoiden taustalla antaen heille neuvoja ravitsemusasioissa. Tämä onkin se osa-alue, jonka parissa Kiviranta-Mölsä haluaa toimia huippu-urheilussa jatkossakin.
”Suoritin hiljattain olympiakomitean järjestämän urheiluravitsemuskoulutuksen. Haluan jatkossakin olla mukana urheilussa ravitsemusasiantuntijana. Esimerkiksi olympiajoukkueen mukana, mutta katsotaan ensin, että mihin suuntaan tässä asiassa Suomessa mennään. Meillä ollaan vielä jälkijunassa muihin maihin verrattuna urheilijoiden ravitsemusasioissa”.

Takaisin Jutut -sivulle