Diakoniasta lisää syvyyttä osaamiseen
Jos joku on ihmetellyt viimeiset kuusi viikkoa, kuka on tuo henkilö, joka kulkee diakoniatyöntekijä Raisa Tammisen mukana paikasta toiseen, on vastaus työharjoittelija Salla Ruotsalo.
Hän opiskelee kolmatta vuottaan diakonia-ammattikorkeakoulussa Oulussa ja valmistuu noin puolen vuoden kuluttua sosionomi-diakoniksi. Ruotsalolla on harjoittelua Oulaisten seurakunnassa yhteensä kymmenen viikkoa, joten puolen välin krouvin ylittyessä on hyvä aika kysyä, miten harjoittelujakso on tähän saakka sujunut?
”Oulaisten seurakunnassa on tosi mukavia ihmisiä, jotka ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Tässä työpaikassa jokainen työntekijä saa työskennellä omilla vahvuuksillaan”.
Suurimman kiitoksensa Salla Ruotsalo lähettää kuitenkin harjoitteluohjaajalleen Raisa Tammiselle.
”Olen oppinut Raisalta todella paljon. Voin tunnustaa, että minusta ei olisi ihan samaan kuin mitä Raisasta on monessa eri tilanteessa”.
Harjoittelunsa aikana on Salla Ruotsalo osallistunut muun muassa ruoka-avustusten kuljettamiseen sekä hartausten pitämiseen. Suurin osa diakoniatyöstä joudutaan kuitenkin tekemään olosuhteiden takia etänä.
”Olemme soitelleen ikäihmisille, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi. Joitakin yksittäisiä ihmisiä olemme tavanneet heidän kotinsa ulko-ovella. Olemme myös pitäneet yhteyttä eri järjestöihin ja virallisiin tahoihin, joiden avulla pyrimme tarjoamaan apua ihmisille”.
Työharjoittelun suorittaminen poikkeusoloissa ei ole tietenkään mikään toivetilanne kenellekään. Eniten Salla Ruotsaloa on harmittanut yhteisöllisen toiminnan puuttuminen. Esimerkiksi diakonian kerhotoimintaa ei ole pystytty pyörittämään nyt lainkaan.
Ruotsalo on tyytyväinen siihen, että on valinnut koulutusalakseen juuri sosionomi-diakonin, koska etenkin sosionomin koulutus antaa pätevyyden moniin erilaisiin työtehtäviin. Esimerkiksi ensi kesäksi hän on menossa töihin synnyinkaupunkiinsa Kalajoelle päiväkotiin.
Hengelliset asiat ovat kuitenkin olleet Salla Ruotsalolle tärkeitä aina ja diakoniksi opiskelemalla hän hankkii lisää syvyyttä omaan osaamiseensa.
”Diakoniatyö on lähellä terapiatyötä joiltain osin. Siinä on paljon sielunhoidollisia tehtäviä. Diakonin työ on kuitenkin paljon muutakin. Ihmiseltä, jonka kohtaat, ei koskaan kysytä, kuulutko sinä kirkkoon tai mihin uskontokuntaan. Diakoniatyössä pääosassa on auttaminen. Jos tapaamisen aikana tulee sitten tilanne, että asiakas haluaa esimerkiksi hengellistä laulua tai rukoilua, niin sitten näin tehdään. Kaikki lähtee aina asiakkaan toivomuksesta”.
