Torilla tapahtui koko illan ajan: Soihtulan kansantanssijat, Valovoiman luontokuvat, kantritanssiajat Suomen sodat –video sekä yhteislaulua.

 

Taiteiden yö on lunastanut paikkansa Oulaisten kulttuurielämässä alkusyksyn piristävänä tapahtumana. Yksistään kirjastossa kävi lauantai-iltana yli 400 kävijää ja Väinölässä yli 200. Torilla oli enimmillään illan aikana pitkästä toistasataa ihmistä yhtä aikaa. Myös muissa Taiteiden yön tapahtumapaikoissa, puuparantolassa, kirkossa, Penttilän talolla, nuopparilla ja Kinokulmassa, oltiin kävijämääriin hyvin tyytyväisiä.


”Erityisesti kiiteltiin kiireetöntä tunnelmaa, eli kävijöillä oli aikaa jäädä kyselemään ja keskustelemaan luennoitsijoiden kanssa”, kertoo kulttuurituottaja Tuula Aitto-oja Taiteiden yön saamasta palautteesta.


Haukiputaalainen taiteilija Kari Holma oli vaimonsa, runoilija Eeva Holman kanssa erityisen yllättynyt Penttilän talossa järjestetyn tapahtuman suuresta suosiosta. ”Väkeä oli aluksi niin, ettei tahtonut sisään sopia.”


Holma kertoi lähipaikkakuntien, Oulaisten, Ylivieskan, Vihannin ja Haapaveden kirkkojen historiasta sekä esitteli kirkkorakennuksista maalaamiaan akvarelleja.
Kari Holma on julkaissut pohjoissuomalaisia kirkkoja esittelevän teoksen, joka täydentyy jatkossa Posion vanhan saarnahuoneen sekä Yli-Iin kirkkojen tiedoilla. Holman taiteilijapariskunta on julkaissut yhteensä 14 kirjaa. Heidän taiteeseensa voi tutustua uudelleen ensi vuonna, jolloin he vierailevat toistamiseen Ylivieskassa ja Oulaisissa.

 

Osuuspankin aukiolla sai kokeilla Huiman pallotutkaa, joka näytti, millaista vauhtia jalkapallo hurahtaa maaliin.

 

Luonnon päivän luento


Oulaisten kirjastolla kuultiin myös mielenkiintoisia luentoja. Koska lauantaina vietettiin Suomen luonnonpäivää, kirjastolla luennoi Riku Rantala Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistyksestä. Rantala kertoi Hirvinevan, Piurukan ja Ohinevan metsän linnustosta ja kasveista valokuvien kera.


Moni lintulaji on Oulaisissakin selvästi vähentynyt tai kadonnut kokonaan, kuten esimerkiksi kivitasku ja keltavästäräkki. Myös pääskysten määrä on selvästi vähentynyt tehomaatalouden myötä. Sen sijaan 70-luvulla sukupuuton partaalla ollut muuttohaukka on koko maassa elpynyt, vaikka se ei Piurukassa enää viime vuosina olekaan pesinyt.
Rantalan viesti luennolla oli, että jos lintujen määrä ja lintulajien monipuolisuus halutaan säilyttää, on perustettava lisää metsiensuojelualueita. Niitä on viime vuosina perustettukin, yhä enenevässä määrin myös yksityisten metsänomistajien toimesta.


Rantalan mielenkiintoinen luento herätti kuulijoissa paljon kysymyksiä ja huolenaiheita nimenomaan juuri eri lintulajien, mutta myös hyönteisten vähenemisestä. Vuosikymmenet sääilmiöitä ja luontoa tarkkaillut Aarne Juhonsalo esitti vahvan huolenaiheesta myös siitä, mihin männynneulaset katoavat. Nykymännyistä löytyy korkeintaan enää kahden kesän neulassatoa.

 

Tiina Piilola on toinen oulaistelaislähtöinen, jonka tohtorin väitöskirja käsittelee kirjallisuustieteitä. Kirjastotoimenjohtaja Inga Petäjäsoja otti Piilolan Kalevalan naisista kertovan väitöstutkimuksen ilolla vastaan.

 

Kulttuuri syvällä meissä


Toinen kirjaston luennoista käsitteli Kalevalan naisia. Luennoitsijana oli oulaistelaislähtöinen, tohtoriksi väitellyt Tiina Piilola. Kirjastotoimenjohtaja Inga Petäjäsoja iloitsi siitä, että paikkakunnalle saatiin Marita Hietasaaren väitöskirjan ohella toinenkin kirjallisuustieteisiin liittyvä väitöskirja.


Piilola totesi, että naisten äänen kuuluvuuden kannalta oli onni, että Kalevalan kokosi juuri Elias Lönnrot. Lönnrotia kiinnosti hyvin miesvaltaisessa 1800-luvun kulttuurissa myös naisten kulttuuri, naisten toiseus ja erilaisuus. Piilola kertoi luennossaan Kalevalan naisten, Louhen, Lemminkäisen äidin, Marjatan ja Ainon luonteista sekä kulttuurisesta merkityksestä. Louhen ja Marjatan tarinoiden lopussa kuuluu selvästi jo tukevan jalansijan saanut kristinusko, joka korvasi vanhan samanistisen luonnonuskonnon. Piilola kertoo, ettei koskaan hyväksynyt sitä, että Ainon, ikuisen neitsyen, kohtalo päättyy veden syliin. Väitöskirjassaan hän päätyykin siihen, että Väinämöisen kiehtovassa kanteleen soitossa kuuluu vahvasti juuri Ainon henki.


Piilolan väitöskirjan nimessä esiintyvä ilmaisu ”tiedon yöpuoli” tarkoittaa kaikenlaisen kulttuurin syvällä ihmisyyden perusteissa olevaa merkitystä. Kulttuuri on Piilolan mielestä ihmisen luovuutta ruokkiva tila.

 

Teksti ja kuvat:
Asta Uusivirta

 

 

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet