Oulaisten kirkkoherran viransijaisena aloittava Eija Nivala korostaa, että seurakunta on enemmän yhteisö kuin palveluorganisaatio tai hallintoyksikkö. Yhteisöllisyyttä tarvitaan monissa seurakunnan toiminnoissa. Tämän tietävät myös vapaaehtoisvoimin tiekirkkoa pyörittävät Kerttu Hanhikorpi (vas.), Mirja Luostarinen ja Leena Rajaniemi. Tiekirkko on Oulaisissa osa Eläkeliiton toimintaa.

 

Oulainen saa kirkkoherra Eija Nivalasta hengellisen johtajan, jolla ei ole tehtävään tullessaan valmista ohjelmaa. ”Haluan rauhassa nähdä ja kuulla, mitä ja miten seurakunnassa on tehty. Sen tiedän, että täällä on työhönsä sitoutunutta ja ammattitaitoista työntekijäjoukkoa ja myös seurakuntalaisia”, Nivala sanoo. ”Ajattelen niin, että mieluummin kuulen, kyselen ja keskustelen kuin olen oikeassa.”


Eija Nivala siirtyy virkamääräyksellä Alavieskan kirkkoherran virasta Oulaisten määräaikaiseksi kirkkoherraksi kesäkuun 2018 loppuun. Tehtävä jatkunee toisen vuoden ajan. Kirkkoherra Matti Hirvilammi on aloittanut heinäkuun alussa kirkkoherrana Enontekiön ja Muonion seurakunnissa.


Nivalan mielestä Oulaisiin on helppo siirtyä, sillä osa seurakunnan työntekijöistä on entuudestaan tuttuja. Kalajoella asuvalle Nivalalle Oulainen tarkoittaa myös samanlaista kulttuurista ja hengellistä ympäristöä.


Eija Nivala on vihitty papiksi 1992 ja hän toimi seurakuntapastorina ensin miehensä Juhan kotipaikkakunnalla Sievissä. Vuosina 1997-2003 hän oli perheineen lähetystyöntekijänä Angolassa.
”Kolmen lapsen kanssa lähdettiin ja neljän kanssa palattiin”, Nivala kertoo. Angolan vuosista tarttui voimakas kokemus siitä, kuinka ihminen on aina tärkein. ”Saatoin opettajana odottaa oppilaita kouluun, mutta jos joku oli kuollut, heille oli tärkeämpää mennä surutaloon, ei oppitunnille. Se sai pohtimaan meidän tärkeysjärjestystä. Onko se hyvä?” Angolan vuodet opettivat Nivalan mukaan myös epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä.


Nivala on vaikuttanut aktiivisesti myös seurakuntien hallinnossa. Hän on Kirkolliskokouksen varajäsen ja toimi viime kaudella Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä. Kirkon sisällä keskustellaan edelleen niukkenevien varojen riittävyydestä, vaikka laaja esitys seurakuntien muuttamisesta yhtymäpohjaisiksi kaatuikin määrävähemmistöllä.


”Seurakunnissa vahva kysymys on se, miten vahvistaa seurakuntalaisten osallisuutta ja sitä tuntua, että seurakunta olemme me kaikki, ei vain työntekijät, virasto tai organisaatio. Seurakunta on yhteisö, ei palveluorganisaatio tai hallinnon yksikkö. Tässä ajattelutavassa on varmasti opeteltavaa niin seurakuntalaisilla kuin meillä seurakunnan työntekijöilläkin.”


Nivala haluaa nähdä asian niin, että kaikki seurakuntalaiset ovat potentiaalisia toimijoita. Osallisuutta onkin lisätty niin jumalanpalveluksissa kuin diakonityössä ja monilla muilla seurakunnan perinteisillä toiminta-alueilla. ”Moni seurakuntalainen motivoituu, kun annetaan oikeita, hänelle sopivia tehtäviä. Kertaluontoiseen tehtävään on helpompi sitoutua, mutta jos siitä saa hyvän kokemuksen, voi tulla toistuvasti”, Nivala uskoo.


Eija Nivala on lähtöisin perusluterilaisesta kodista ilman herätysliiketaustaa. Aviomies Juhan tausta on herännäiskodissa, joten pariskunta on tottunut käymään perheineen Herättäjäjuhlilla. ”Herännäisyys on lähimpänä omaa hengellistä ajatteluani”, Nivala sanoo.


Nivalan perheessä on neljä lasta, joista kotona asuu enää nuorimmainen, peruskoulun viimeistä vuotta aloittava Laura. Lapsista Aleksi, Elisa ja Oskari opiskelevat muualla.
Ensimmäisellä työviikolla Eija Nivala pääsi Oulaisissa heti tositoimiin. Kirkkoneuvosto sai käsiteltäväkseen seurakuntapastori Rami Niemen virkavapausanomuksen ja tehtävinä odottivat myös jumalanpalvelus, hautajaiset ja hartaus kirkkomaalla.

 

 

 

   


Tokola   

   Pajala

yhteystiedot

Liitteet